Thanks, Tack, Kösönöm

Kiitos sille ihanalle ihmiselle, joka keksi kantoliinan.

Koira tahtoo ulos kaatosateellakin. On niin ihanan helppoa "heittää" vauva kantoliinaan, napata toiseen käteen sateenvarjo ja käydä nopeasti pissittämässä piski.
Vaihtoehtona olisi pakata vauva kantokoppaan. Roudata kantokoppa+koira+minut kolme kerrosta alemmas. Taiteilla vaunujen, koiran taluttimen ja sateenvarjon kanssa. Lyhyen lenkin jälkeen sama, tällä kertaa märkä, kokoonpano pitäisi roudata kolme kerrosta ylöspäin.
Kantoliinan kanssa ei tarvitse roudata. Vauva viihtyy ja kotiin palataan lähes kuivina.

Kiitoskiitoskiitos.

Ei mulla muuta.

Pitsiä

Virkattuja pöytäliinoja olen kerännyt jo kauan, mutta nyt olen ihan hurahtanut pitsiin. Reunapitsiä, välipitsiä, koneellisesti tehtyä, nyplättyä, käsintehtyä. Harmittaa, etten ole ostanut pitsikoristeisia lakanoista silloin, kun niitä olen nähnyt. Mummun kätköistä löytyivät nuo kolme nauhaa. Leveämpiä on useita metrejä, kapeaa reunapitsiä lyhyet pätkät. Lainasin eilen kirjastosta Pitsikirjan. Haluaisin tuunata itselleni syksyksi neulekeepin kirjan ohjeella.

Ulkona vallitsee harmaus ja lähes taukoamaton sade. Syksyisen päivän kunniaksi join pitkästä aikaa mukillisen teetä. Olemme myös Nuunuun kanssa villasukkaisia. Taitaa olla kesä ohi.

Ps. Voisiko joku kertoa miten saisin näistä kuvista isompia?

Nuunuun juhlat

Blogihiljaisuuden aikana olen nähnyt ystäviä, tehnyt kivan kesäretken ja nauttinut loppukesästä. Eilen juhlimme Nuunuuta. Ompelin tytölle juhlamekon vanhasta tyynyliinasta. Oman mekkoni ostin kympillä Selected Femmestä. Helmet kasasin vanhoista helmikoruista. Korukaaoksessani oli lukuisia helmiä, joita en käytä. Yhdessä ne näyttävät kivemmalta. Juhlissa onnistuin tosin hajoittamaan helmeni, pitää koota ne uudelleen.

Haaveilen klassikoista. Hai-saappaista, Fjällräven repuista minulle ja Nuunuulle ja Burberryn trenssistä. Kaksi ensimmäistä haavetta toteutuvat ehkä jo tänä syksynä. Viimeistä varten jään odottamaan lottovoittoa.

Pöytäliinahame ja muuta vihreää

Puin aamulla hameen, jonka ompelin pyöreästä pöytäliinasta vuosia sitten. Hame sai alkunsa kesällä peruskoulun ja ammattikoulun välissä. En ommellut silloin kovin taidokkaasti. Kolmen vuoden ompeluopiskelun jälkeen työnjälki on jo hitusen parempaa. Erikoisista ompeluratkaisuista huolimatta kierrätyshamonen on hyvin käyttökelpoinen. Se on päässyt jopa lehteen.

Vaihdoin hameen housuihin ennen pihalla vietettyjä lettukestejä. Helteiden jälkeen parikymmentä astetta tuntuu niin kylmältä, ettei ulkona hame päällä tarkene.

Tällaista toissailtana

Eeva bloggasi reseptin quesadilloista.
Niina teki ohjetta mukaillen quesadilloja.
Minä luin Niinan blogia ja vesi herahti kielelle.
Mies lähti kauppaan kymmeneltä illalla ostamaan aineksia näihin herkkuihin.
Noin klo 23:30 me herkuttelimme kotitekoisilla quesadilloilla ekaa kertaa ikinä.

Kiitos Eeva reseptistä. Kiitos Niina, että bloggasit quesadilloista.

Pakko oli laittaa kuva kokkauksestani, vaikka kuvassa nuo tortillataskut näyttävät lähinnä ruskeilta kököiltä.

Tänään syödään muurikkalettuja.